Parppeinvaara tunnettiin aiemmin nimellä Sikrenvaara. Vaaralla on ollut asutusta jo 1600-luvun lopulta lähtien. Parppeinvaara sai nimensä siellä 1800-luvulta lähtien asuneesta Parppein suvusta. Parppeinvaaran kantatalon isäntä oli ortodoksiuskoinen lautamies Jaakko Parppei (1792-1885). Jaakko Parppei oli myös kuulu kanteleensoittaja.
Parppeinvaaran runokylää on rakennettu 1960-luvulta lähtien karjalaisen rakennustaidon ja runonlaulajien muistoksi. Alun perin alueesta suunniteltiin laajaa karjalaista kylää arkkitehti Aulis Kalman suunnitelmien pohjalta. Runokylän syntyyn vaikuttivat kotiseutuhengen innoittamat ihmiset sekä karjalaisuutta vaaliva Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Runonlaulajan pirtti oli ensimmäinen vaaralle pystytetty perinnerakennus. Pirtti rakennettiin vuonna 1964. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aulis Kalma.
Toiminnan alkuvuosina pirtillä toimi talvisin kotiteollisuusneuvonta-asema. Kesäisin pirtti palveli matkailua ja pirtissä toimi kahvila. Pirtin avaamisen myötä Ilomantsissa elvytettiin karjalaisen kansannaisen puvun, feresin, käyttö. Aktiivisia toimijoita Runonlaulajan pirtissä olivat Martat ja Kalevalaiset Naiset. Nykyisin Runonlaulajan Pirtin toiminnasta vastaa Ilomantsin Museosäätiö.
Kuvaaja Erkki A. Sivonen.
Parppeinvaara tunnettiin aiemmin nimellä Sikrenvaara. Vaaralla on ollut asutusta jo 1600-luvun lopulta lähtien. Parppeinvaara sai nimensä siellä 1800-luvulta lähtien asuneesta Parppein suvusta. Parppeinvaaran kantatalon isäntä oli ortodoksiuskoinen lautamies Jaakko Parppei (1792-1885). Jaakko Parppei oli myös kuulu kanteleensoittaja.
Parppeinvaaran runokylää on rakennettu 1960-luvulta lähtien karjalaisen rakennustaidon ja runonlaulajien muistoksi. Alun perin alueesta suunniteltiin laajaa karjalaista kylää arkkitehti Aulis Kalman suunnitelmien pohjalta. Runokylän syntyyn vaikuttivat kotiseutuhengen innoittamat ihmiset sekä karjalaisuutta vaaliva Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Runonlaulajan pirtti oli ensimmäinen vaaralle pystytetty perinnerakennus. Pirtti rakennettiin vuonna 1964. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aulis Kalma.
Toiminnan alkuvuosina pirtillä toimi talvisin kotiteollisuusneuvonta-asema. Kesäisin pirtti palveli matkailua ja pirtissä toimi kahvila. Pirtin avaamisen myötä Ilomantsissa elvytettiin karjalaisen kansannaisen puvun, feresin, käyttö. Aktiivisia toimijoita Runonlaulajan pirtissä olivat Martat ja Kalevalaiset Naiset. Nykyisin Runonlaulajan Pirtin toiminnasta vastaa Ilomantsin Museosäätiö.
